Rekisterinumerohaku

Blogs

Rekisterinumerohaku

Mitä sinun kannattaa tietää kiinnostavasta ajoneuvosta?


Mitä Sinun kannattaa tietää kiinnostavasta ajoneuvosta?

Viime vuonna autoleima.fi kehitti autoille ensimmäisen suomalaisen älyraportin. Raportti auttaa käytetyn auton ostajaa ja myyjää tekemään oikean päätöksen. Älyraportti on vaivaton ja edullinen tapa saada tietoa käytetyn auton historiasta, eikä lukijan tarvitse olla autoalan asiantuntija ymmärtääkseen raportin sisältöä.

Tietoa edellisistä omistajista:

Tieto edellisistä omistajista on tärkeää, sillä se kertoo usein, ajoneuvon käytöstä, onko se ollut aina vakuutettu ja omistajien määrästä.

Montako omistajaa lyhyellä aikavälillä vai papan kultakimpale?

Kilometrihistoria:

Tämä auttaa ymmärtämään auton käyttöä, miten paljon sillä on ajettu yhteensä/vuosittain.

  • Autot on tehty ajettaviksi. Vuosittain nouseva kilometrimäärä on hyvä merkki.
  • Tasainen taulukko kertoo, että auto on seissyt tallissa.
  • Alaspäin laskeva kuuluu herättää kysymysmerkkejä. Kuitenkin jossain vanhemmissa ajoneuvoissa, mittaristo kierähtää ympäri 100 000km kohdalla. On myös luonnollista, että mittaristo menee rikki, mutta tämä on myyjän hyvä ilmoittaa.

Katsastushistoria:

Katsastushistoria paljastaa miten autolle on käynyt katsastuksissa.

Rekisteri- ja poistohistorian löydät ”huomio nämä”-kohdasta:

Rekisteri- ja korjaushistoria kertoo, onko auto ollut pois käytöstä, onko sen rekisterikilvet vaihdettu ja miten paljon osia on vaihdettu esim. onnettomuuden jälkeen. Osien vaihtoprosentti voi kertoa myös viritetyistä ajoneuvoista. Listassa näkyy vaihdetut osat, jos ne ovat muutoskatsastuksessa merkitty. Liikennekäytöstä poistot ovat yleisiä autoliikkeiden omistusaikoina. Jos huomaat kuitenkin vaurioituneena poiston, on kyseessä yleensä vakuutusyhtiön kolarikorjauksen toimenpide.

Tässä kohdasta löytyy myös muut varoitukset ja rajoitukset. Esim. katsastamattomuus, myynti-ilmoitus toiselle henkilölle jne.

 

Kulutus ja päästöt:

Arvioi, miten paljon auton ajaminen maksaa päivittäin ja, onko auto ympäristöystävällinen.

 

Tekniset tiedot:

Tekniset tiedot kertovat auton moottorin koon ja tehokkuuden, valmistenumeron, auton mitat, miten painavan lastin se saa vetää/kantaa.

Autokaupan lukuja Suomessa


Vuosittain Suomessa tehdään noin 550 000-600 000 käytetyn auton kauppaa. Noin neljäsosa näistä kaupoista tehdään autoilijoiden ja loput autoilijoiden ja autoliikkeen välillä.

Vuonna 2016 rekisteröitiin 118 900 uutta ajoneuvoa ja käytettynä maahan tuotiin 27 000 ajoneuvoa. Samana vuonna suomalaisen ajoneuvon keski-ikä oli peräti 11,8 vuotta, kun 90-luvun alussa keski-ikä oli vain 7,4 vuotta.

Määräaikaiskatsastus

Vaikka ajoneuvojen vuosittainen katsastaminen voi tuntua pakkopullalta, se on kuluttajan kannalta hyödyllistä varsinkin autokaupoilla.

Otetaan esimerkiksi 20-vuotias auto, jolla on ajettu päivittäin yhteensä noin 350 000 kilometriä. Tämä on autolta aikamoinen suoritus, ja ostajaa voi pelottaa. Mutta pitkien välimatkojen ja huonojen julkisen liikenteen palvelujen johdosta useimmat suomalaiset autoilijat huoltavat ajokkinsa ainakin vuosittain – ja jos ei muuten niin ainakin saadakseen leiman katsastustodistukseen. Tämän johdosta ajoneuvo voi olla paremmassa kunnossa kuin mittarimäärä osoittaa.

Suomessa katsastetaan vuosittain noin 2,5 miljoonaa ajoneuvoa.

Kuluttajansuoja

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon lähetettiin kuitenkin vuosina 2013-2016 noin 11 000 autokauppoihin liittyvää valitusta, joten auton ostamiseen liittyy joitakin riskejä. Lukujen perusteella on siis paljon todennäköisempää saada käytetyn kaupassa ehjä auto!

 

autoleima.fi

Lähteet: Trafi, Autoalan Tiedotuskeskus

Katsastuskonttorit Suomessa


Automobiilien katsastuksen historia Suomessa on pitempi kuin itsenäisen Suomen. Katsastukset aloitettiin jo vuonna 1907 Helsingissä kunnallisena toimintana kaupungin järjestyssäännön nojalla. Pian tämän jälkeen samankaltaisia järjestyssääntöjä otettiin käyttöön myös muissa suurissa kaupungeissa. Koko valtakuntaa koskevana annettiin vuonna 1922 asetus joka sisälsi yhtenäiset määräykset automobiililiikenteestä ja tarkemmat ohjeet katsastuksesta ja rekisteröinnistä.

Nykyaikaisen katsastushistorian suurimmat muutokset ajoittuvat aikaan jälkeen vuoden 1994, jolloin yksityinen katsastustoiminta sallittiin rajoitetusti. Ensimmäinen yksityinen katsastusasema perustettiin yllättävää kyllä niinkin pienelle paikkakunnalle kuin reilun 4 000 asukkaan Joutsaan. Tämä johtui siitä ettei tuolloin ollut lupa perustaa katsastusasemaa jo olemassa olevan katsastusaseman läheisyyteen. Tänään katsastusasemia on jo noin 500, kun niitä ennen kilpailun avaamista valtion toimintana oli parhaimmillaan noin 80.
Katsastushinnat.fi:stä on kätevä katsoa oman alueen konttorit, tarjoukset ja varata aika hyvissä ajoin!

Suomen Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liiton puheenjohtaja Pertti Oittinen sanoo säännöllisen katsastuksen palvelevan ennen kaikkea tavallista autoilijaa ja liikenneturvallisuutta ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Oittisen mukaan katsastuksessa saa varmuuden siitä, että autolla on turvallista lähteä tien päälle.

Pertti Oittinen kertoo näkevänsä isoja mahdollisuuksia yhteistyössä uuden Autoleima.fi -historiaraportoinnin kanssa. Halukkaat alkavat yksityisten katsastusasemien kautta saada jatkossa Autoleima.fi -raportteja, joista voi tarkastaa niin katsastusten säännöllisyyden kuin myös katsastuksessa ilmi tulleet viat. Raporteista ilmenevät myös mallisarjoissa esiintyvät viat eli ne kertovat vika-alttiudesta.

Autoleima.fi -raportit perustuvat Trafin tilastoihin, joiden avulla autokaupalle lähtevät voivat helposti tarkastaa kiinnostavat auton historian. Yhdessä katsastusasemalla tehtävän kuntotestin kanssa raportti tarjoaa käytettyä autoa ostavalle entistä paremman varmuuden siitä, että kiinnostava auto on varmasti myös kunnossa.

Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liiton puheenjohtaja Pertti Oittinen kertoo, että Suomen katsastusasemista noin puolet on nykyisin ulkomaisessa omistuksessa – muun muassa A-katsastuksen omistus on Iso-Britanniassa ja K1-asemien puolestaan Espanjassa, mutta se ei silti tarkoita työn laadun ja tason heikkenemistä. Oittinen korostaa, että Suomessa toimitaan aina suomalaisten lakien ja määräysten mukaan, on omistaja minkä maalainen tahansa.

Tarkoissa määräyksissä ja ehdoissa, jotka koskevat kaikkia katsastuksien suorittajia, on Oittisen mukaan iso syy siihen, että huoltokorjaamot eivät ole kovinkaan laajamittaisesti tarttuneet mahdollisuuteen hoitaa katsastuksia.

Seuraava iso muutos suomalaisessa katsastuskäytännössä on se, että autojen ensimmäinen katsastus tulee tehdä jatkossa nykyisen kolmen vuoden sijaan vasta neljäntenä vuotena auton ensimmäisestä käyttöönotosta. Kymmeneen ikävuoteen asti katsastukseen pitää vastaavasti mennä vain joka toinen vuosi.

Pertti Oittisen mukaan uudistuksella on tuskin kovin dramaattisia käytännön vaikutuksia, joskin riski teknisen vian aiheuttamasta onnettomuudesta kiistatta nousee. Näin voi hänen mukaansa tapahtua varsinkin pakettiautojen kohdalla, sillä ne ovat usein vain työkaluja joita korjataan ja huolletaan vain katsastusta varten tai sen määräyksestä. Tätä pohjaa vasten Autoleima.fi -raporttien antaman faktatiedon arvo korostuu entisestään.

Auton tiedot yhden klikkauksen takaa


Oletteko koskaan törmännyt lajitoveriin, joka tuskailee kiinnostavan vaihtoauton tietojen kanssa: mikä on sen katsastushistoria, mikä kilometrihistoria, mitä kaikkea löytyy rekisterinumerohaun takaa?

 

Minä olen ainakin törmännyt ja samojen kysymysten edestä olen löytänyt useampaan otteeseen itsenikin.

 

Suurin osa ajoneuvon tiedoista on Suomessa julkista tietoa. Kuka tahansa voi hakea haluamansa tiedot vaivattomasti yhden ainoan klikkauksen takaa menemällä autoleima.fi -sivustolle. Sieltä löytyy Trafin tietokanta, jota on helppo hyödyntää on sitten ostamassa tai myymässä autoa tai selvittämässä vaikka kolaritilannetta.

Tässä tapauksessa paino on sanalla vaivattomasti. Kokemuksesta pystyn sanomaan, että onnistuu muuten myös meiltä vanhan liiton kansalaisilta, joiden tietotekniikkataidot eivät ole lähelläkään nykypäivän nuorison tasoa.

Autoleima.fi -sivuston älyraportti näyttää muun muassa ajoneuvon omistajan nimen ja osoitteen, käytössä olevan vakuutusyhtiön, viimeisimmän katsastuksen päivämäärän ja autoveron ajantasaisen tilanteen. Nämä ovat kaikki asioita, jotka varsinkin ostajan kannattaa tarkastaa ennen käden lyömistä toisen päälle.

Raportti paljastaa lahjomattomasti myös ne asiat, joita auton ostajan on syytä varoa. Mukana on nimittäin niin poistohistoria eli ajat, jolloin ajoneuvo on ollut syystä tai toisesta pois rekisteristä. Samaten raportista löytyvät tiedot kilpien vaihdosta. Näin paljastuu, onko kenties kysymys tuontiautosta, kolariautosta tai vaikka tuning-autosta, johon on asennettu uutta härpäkettä enemmän kuin laki sallii.

Autoleima.fi -raportti kertoo kuluttajalle ajoneuvon koko tarinan. Siihen tarinaan kannattaa tutustua ennen kuin pistää useampia tuhansia euroja likoon. Jos myyjä seuraa aikaansa ja on luotettava, hän voi itsekin tarjoja raporttia ostajalle nähtäväksi.

Ostaisitko sian säkissä?


Vanhan kansan viisaus sanoo, ettei sikaa kannata osaa säkissä – se pitää ennen kaupantekoa nähdä. Sama pätee myös käytettyyn autoon – miksi autokaan pitäisi ostaa ennen kuin on ottanut selvää sen historiasta.

Suomessa tehdään Autoalan tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan vuosittain noin 550 000-600 000 käytetyn auton kauppaa. Kaupoista puolet tapahtuu merkkiliikkeissä ja neljäsosa järjestäytymättömissä autoliikkeissä. Viimeinen neljäsosa kaupoista tehdään yksityisten ihmisten välillä.

Autoalan tiedotuskeskuksesta löytyy sekin tieto, että suomalaisen auton keski-ikä on 11 vuotta ja keskimäärin autolla ajetaan 18 000 kilometriä vuodessa. Tämän lisäksi autosta löytyy paljon muutakin tietoa, se pitää vain osata hakea oikeasta paikasta.

Autoleima.fi -palvelu markkinoi itseään osuvasti sloganilla ”Eniten tietoa – Vähiten yllätyksiä”. Tässä on ohjenuora myös käytettyä autoa etsivälle ihmiselle: tiedä enemmän, välty ikäviltä yllätyksiltä.

Palvelusta löytyvät muun muassa katsastuksessa merkityt kilometrin vuodesta 2013 lähtien, kunkin merkin ja mallin yleisimmät hylkäykseen johtaneet syyt, katsastusajankohdat ja niihin liittyvät hylätyt tai hyväksytyt ratkaisut, omistajatiedot ja myös edellisten omistajien määrä, päästöt sekä kunkin ajoneuvon tekniset tiedot.

Päältäpäin lähes kaikki samanmerkkiset ja -malliset ja -ikäiset autot näyttävät lähes identtisiltä, mutta tarkempi tutustuminen auton tietoihin paljastaa enemmän. Autoleima.fi -sivuston kautta saa heti selville, onko kysymys Suomi-autosta vai tuontiautosta, sivusto paljastaa kolarit ja korjaukset ja myös erilaiset kyseistä autoa koskevat rajoitukset.

Kaikkia autokauppiaita ei tietojen helppo saatavuus ilahduta. Tämän blogin kirjoittaja soitti eräällekin kauppiaalle ja tarjosi raporttia ostajan avuksi. Vastaus oli tyly: ”Eihän tästä mitään tuu, jos ostajat tietävät kaiken”. Tämä on tulkittava niin, ettei autokaupassa asiakas olekaan aina se oikeassa oleva osapuoli.

Ruotsissa tässäkin asiassa on menty länsinaapuria pidemmälle. Siellä luotettavaksi luokiteltu autokauppias tarjoaa yleensä ostajalle CARFAX-raportin. Kysymys on kiistatta ostajan edusta, joka olisi Suomessakin mahdollinen. Jostain syystä tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan käytetä.

Jokaisen käytettyä autoa ostavan kannattaa aina tehdä ennen lopullista kaupantekoa autoon niin sanotusti kevyt tarkastus esimerkiksi katsastusasemalla. Kysymys on muutaman kympin menosta, joka voi säästää paitsi paljon rajaa myös mieliharmi ja jopa riitaa.

Aikaansa seuraavista ja vastuullisista katsastuskonttoreista saa kaupan kohteena olevasta ajoneuvosta myös Autoleima.fi -palvelun raportin vajaalla viidellä eurolla. Sillä rahalla ei saa edes kahta kahvikupillista, kun kauppakirjoja lähdetään rustaamaan.

Kun sikoja ostettiin säkissä, ei ollut vielä televisiomainosta lainaten Flooraa, ei ollut lankapuhelimia kännyköistä puhumattakaan, eikä ollut internettiä. Nykyisin netti kulkee jo lähes jokaisen suomalaisen taskussa, ja Autoleima.fi -palvelun ansiosta kiinnostavan käytetyn auton ei tarvitse tosiaankaan olla enää se tarinan symbolinen sika.

Lue artikkeli